Mistä Eerikin musiikin opetus koostui:
Alussa pyrin opettamaan Eerikille musiikin kulttuurihistoriallista arvoa ja äänen käytön historiaa ihmiskunnassa. Lähdimme siis aivan alusta liikenteeseen. Kerroin kuinka vauvat kokevat ensimmäiset rytmit jo äidin vatsassa kun äidin sydämenlyönnit kuuluvat kohtuun. Kuinka jotkin musiikkityylit perustuvat täysin sydämen lyöntiin, jonka jälkeen kuuntelimme Ska ja Reggae biisejä. Kävimme läpi äidit ovat kautta aikain laulaneet tai hyräilleet lapsensa uneen luoden turvallisuuden tunnetta lapsille. Kuinka alkuasukasheimot ovat viestineet uhkaavista vaaroista tai heimokokouksista naapuriheimoihin shamaanirummuin ja erilaisin tunnistettavin rytmein jne....
Tämän jälkeen siirryimme luonnosta ja kodista löytyviin rytmeihin. Kävimme läpi kävelyä, juoksua, pomppimista erilaisin rytmein. Kuuntelimme kellon tikitystä ja pisaroiden tippumista, sydämen lyöntejä, hevosen laukkaa ja ravia, ja taputtelimme ja napsuttelimme rytmejä käsin.
Kävimme läpi mistä rytmit koostuvat, mitkä on rytmin tärkeimmät tekijät musiikkia tehdessä ja mitä tempomuutoksilla saa aikaiseksi tunnelmaan ja musiikin dramaturgiaan. Kävimme läpi erilaisia perkussioita ja rumpuja sekä rumpalin johtovasta asemasta orkesteri/bändisoitosta pelkästään dominoimalla musiikin nyansseja (muun bändin täytyy seurata).
Jatkoimme musiikin tutustumiseen parantavana voimana, voimaannuttajana ja musiikin älykkyyden tukena
Kävimme läpi musiikin kuuntelemisen fyysisiä vaikutuksia ja kuinka musa vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen (kortisoli/oksitosiini) samalla tavalla kuin vaikkapa urheileminen tai herkullinen ateria. Kuinka musiikki voi rentouttaa raskaan päivän päätteeksi. Kuuntelimme erilaisia kappaleita ja musiikkityylejä esimerkkinä millaisista musiikkityyleistä ihmiset saavat maailmalla mielihyvää ja kuinka musiikin mieltymykset syntyvät usein jopa sikiöaikaisista kuuntelutottumuksista, veren perintönä. Millaista musiikkia kannattaa aivojen tueksi kuunnella tai soittaa on täysin ihmisestä kiinni. Kävimme läpi joitain kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet musiikin kuuntelemisen ja instrumenttien soittamisen hyvää tekevät vaikutukset aivojen toimintaan ja terveyteen myös magneettikuvin kuvannetuissa aivoreaktiossa. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa sikiöaikainen musiikinkuuntelu muokkaa lapsen aivoja pysyvästi. Näin ollen odottava äiti voi omilla musiikkivalinnoillaan vaikuttaa kenties jopa syntyvän lapsensa musiikkimakuun ja siten älykkyyteen. Klassisen musiikin kuunteluttamisella kohtuun on saatu jopa 20. pistettä nostettua älykkyyttä kun on verrattu saman perheen muihin lapsiin.
Kävimme läpi musiikkiterapiaa hoitomuotona sekä instrumenttien hyödyntämistä aivohalvauspotilaiden kuntouttamisessa, ns. motorisissa suoritteissa kuten pianoa tai rumpuja soittaen ja muistisairauksien hoidoissa käytettyä lempimusiikin kuunteluttamista jne....
Lauluun ja soittoon pohjautuvan kuntoutuksen on havaittu muokkaavan otsalohkojen puhe- ja liikealueiden rakennetta ja toiminta parempaan suuntaan.
Seuraavaksi käsittelimme äänen syntymistä ja tieteellistä äänentutkimusta eli akustiikkaa sekä erilaisia taajuuksiin perustuvia äänisovelluksia, kuten ultraääniin perustuvat kaikuluotaimet ja muovihitsit.
Kävimme läpi miten musiikki syntyy?
Musiikki on erilaisin soittimin soitettua ääntä, joka koostuu melodioista, harmonioista, jotka on rakennettu erilaisten rytmien ja tempojen päälle missä hyväksikäytetään nyansseja (volume tasojen muutokset) ja dynamiikkaa tunnelman ja dramaturgian luomisessa. Lisäksi opetin äänenvärähtelyä, soitin materiaalien ominaissoundeja, kielisoittimia, lyömäsoittimia, kosketinsoittimia, puhaltimia ja yhteissoittoa. Jos joku osa-alue ei toimi musiikki on melusaastetta.
Jatkoimme populaarimusiikkiin. Musiikkikappaleiden rakenteisiin ja kappaleen osien syntyhistoriaan esim. Ranskan hoviin ja kuninkaan saapuessa saliin alkoi soida konserton esittely (introduction). Samalla käytiin läpi aikakaudelta mukaan tulleita klassisen musiikin termejä. Rakenteissa perinteiset nelijaolliset kaavat ja 16-taihdin siirtymät, säkeistöt, kertosäkeet, introt ja outrot. Kuuneltiin ylsinkertaisia biisirakenteita ja kirjattiin niitä paperille ylös. Tällä mentiin toinenkin tunti.
Katsottiin musiikki dokkareita Netflixistä. Lähinnä Eerikiä kiinnostavasta Rapistä.
Opetin Eerikille konemusiikin tekoa loopein, sekä Garageband äänityssoftan käyttöä, efektejä ja miksausta.
Tässä kaksi Eerikin tekemää biisiä. Useamman tunnin projekteja.
Alussa pyrin opettamaan Eerikille musiikin kulttuurihistoriallista arvoa ja äänen käytön historiaa ihmiskunnassa. Lähdimme siis aivan alusta liikenteeseen. Kerroin kuinka vauvat kokevat ensimmäiset rytmit jo äidin vatsassa kun äidin sydämenlyönnit kuuluvat kohtuun. Kuinka jotkin musiikkityylit perustuvat täysin sydämen lyöntiin, jonka jälkeen kuuntelimme Ska ja Reggae biisejä. Kävimme läpi äidit ovat kautta aikain laulaneet tai hyräilleet lapsensa uneen luoden turvallisuuden tunnetta lapsille. Kuinka alkuasukasheimot ovat viestineet uhkaavista vaaroista tai heimokokouksista naapuriheimoihin shamaanirummuin ja erilaisin tunnistettavin rytmein jne....
Tämän jälkeen siirryimme luonnosta ja kodista löytyviin rytmeihin. Kävimme läpi kävelyä, juoksua, pomppimista erilaisin rytmein. Kuuntelimme kellon tikitystä ja pisaroiden tippumista, sydämen lyöntejä, hevosen laukkaa ja ravia, ja taputtelimme ja napsuttelimme rytmejä käsin.
Kävimme läpi mistä rytmit koostuvat, mitkä on rytmin tärkeimmät tekijät musiikkia tehdessä ja mitä tempomuutoksilla saa aikaiseksi tunnelmaan ja musiikin dramaturgiaan. Kävimme läpi erilaisia perkussioita ja rumpuja sekä rumpalin johtovasta asemasta orkesteri/bändisoitosta pelkästään dominoimalla musiikin nyansseja (muun bändin täytyy seurata).
Jatkoimme musiikin tutustumiseen parantavana voimana, voimaannuttajana ja musiikin älykkyyden tukena
Kävimme läpi musiikin kuuntelemisen fyysisiä vaikutuksia ja kuinka musa vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen (kortisoli/oksitosiini) samalla tavalla kuin vaikkapa urheileminen tai herkullinen ateria. Kuinka musiikki voi rentouttaa raskaan päivän päätteeksi. Kuuntelimme erilaisia kappaleita ja musiikkityylejä esimerkkinä millaisista musiikkityyleistä ihmiset saavat maailmalla mielihyvää ja kuinka musiikin mieltymykset syntyvät usein jopa sikiöaikaisista kuuntelutottumuksista, veren perintönä. Millaista musiikkia kannattaa aivojen tueksi kuunnella tai soittaa on täysin ihmisestä kiinni. Kävimme läpi joitain kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet musiikin kuuntelemisen ja instrumenttien soittamisen hyvää tekevät vaikutukset aivojen toimintaan ja terveyteen myös magneettikuvin kuvannetuissa aivoreaktiossa. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa sikiöaikainen musiikinkuuntelu muokkaa lapsen aivoja pysyvästi. Näin ollen odottava äiti voi omilla musiikkivalinnoillaan vaikuttaa kenties jopa syntyvän lapsensa musiikkimakuun ja siten älykkyyteen. Klassisen musiikin kuunteluttamisella kohtuun on saatu jopa 20. pistettä nostettua älykkyyttä kun on verrattu saman perheen muihin lapsiin.
Kävimme läpi musiikkiterapiaa hoitomuotona sekä instrumenttien hyödyntämistä aivohalvauspotilaiden kuntouttamisessa, ns. motorisissa suoritteissa kuten pianoa tai rumpuja soittaen ja muistisairauksien hoidoissa käytettyä lempimusiikin kuunteluttamista jne....
Lauluun ja soittoon pohjautuvan kuntoutuksen on havaittu muokkaavan otsalohkojen puhe- ja liikealueiden rakennetta ja toiminta parempaan suuntaan.
Seuraavaksi käsittelimme äänen syntymistä ja tieteellistä äänentutkimusta eli akustiikkaa sekä erilaisia taajuuksiin perustuvia äänisovelluksia, kuten ultraääniin perustuvat kaikuluotaimet ja muovihitsit.
Kävimme läpi miten musiikki syntyy?
Musiikki on erilaisin soittimin soitettua ääntä, joka koostuu melodioista, harmonioista, jotka on rakennettu erilaisten rytmien ja tempojen päälle missä hyväksikäytetään nyansseja (volume tasojen muutokset) ja dynamiikkaa tunnelman ja dramaturgian luomisessa. Lisäksi opetin äänenvärähtelyä, soitin materiaalien ominaissoundeja, kielisoittimia, lyömäsoittimia, kosketinsoittimia, puhaltimia ja yhteissoittoa. Jos joku osa-alue ei toimi musiikki on melusaastetta.
Jatkoimme populaarimusiikkiin. Musiikkikappaleiden rakenteisiin ja kappaleen osien syntyhistoriaan esim. Ranskan hoviin ja kuninkaan saapuessa saliin alkoi soida konserton esittely (introduction). Samalla käytiin läpi aikakaudelta mukaan tulleita klassisen musiikin termejä. Rakenteissa perinteiset nelijaolliset kaavat ja 16-taihdin siirtymät, säkeistöt, kertosäkeet, introt ja outrot. Kuuneltiin ylsinkertaisia biisirakenteita ja kirjattiin niitä paperille ylös. Tällä mentiin toinenkin tunti.
Katsottiin musiikki dokkareita Netflixistä. Lähinnä Eerikiä kiinnostavasta Rapistä.
Opetin Eerikille konemusiikin tekoa loopein, sekä Garageband äänityssoftan käyttöä, efektejä ja miksausta.
Tässä kaksi Eerikin tekemää biisiä. Useamman tunnin projekteja.
| eekin_oppitunti_1..mp3 |
| eerik_oppitunti_2.mp3 |
RSS Feed
